[#1154] Unen lykkäystä
klo 01:04
satunnainen tietoisku: Voisin tietty syödä jotain ennen nukkumaanmenoa.
Vaikka hyvin tiedän, että pitäisi olla jo nukkumassa (sillä huomenna, tai siis tänään, on mentävä klo 17.00:n bussilla Ouluun, ja sitä ennen voisi kai vähän lukea kasvimaantieteen tenttiinkin, tosin siitä ei mitään hyvää seuraa kuitenkaan), ajattelin silti vielä lusmuilla hetkisen.
Olen jo jonkin aikaa kypsytellyt mielessäni jotain radikaalia muutosta hiustyyliin, sen ainaisen vanhaan malliin leikkaamisen sijaan (vaikka ceire tekeekin erinomaista työtä). Onhan tämä nykyinenkin oikein kiva ja helppohoitoinen, mutta pirun tylsä. Jotenkin se taas konkretisoitui, kun olin viihteellä Paun kanssa - sen tytön tukan rinnalla ei kenenkään kannata käydä kilpailemaan. Tietenkin olisi parasta, jos ihminen vaan voisi olla kilpailematta, mutta ei se oikein tunnu onnistuvan.
Toisessa vaakakupissa minulla painaa helppohoitoisuus ja edullisuus, toisessa taas näyttävyys ja huomion herättäminen. En oikein tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä, kasvattaa, leikata vai värjätä. Olen menneinä vuosina kokeillut vaikka mitä, eri väreistä ja pituuksista aina kaljuun ja sen johdannaisiin saakka. Kaikissa tyyleissä on ollut hyvät ja huonot puolensa, kaikista olen pitänyt.
Värjäämisen ongelmana on se, että väri haalistuu ja tukka kasvaa, eli värjäys pitää sitten toistaa tietyin väliajoin. Punainen väri (josta pidin kovasti) on erityisen vaikea, koska oma värini on melko tumma, eli ensin pitäisi vaalentaa ja sitten laittaa punainen väri. Tietty jos olisi varaa juosta kampaajalla, ei tässä olisi mitään ongelmaa. Vaan kun ei ole.
Pitkää tukkaa en oikein jaksaisi kasvattaa, se on niin vaikea hoitaa, eikä edes näytä minulla niin hyvältä kuin niillä, joiden hiukset ovat paksummat ja ryhdikkäämmät. Lisäksi olen melko kärsimätön, ja pitkää tukkaa pitäisi kasvattaa tästä pisteestä parin vuoden ajan, ennen kuin se olisi oikeasti pitkä.
Oikeastaan ainoa kampaus, joka ratkaisee helppohoitoisuuden, edullisuuden ja näyttävyyden yhtälön, on kalju. Siinä on kuitenkin se huono puoli, että vaikka onkin taattua, että tulisin herättämään huomiota, ei se kaikki huomio olisi positiivista. Toisaalta, on ihan hupaisaa kuunnella näitä syöpäpotilas-kettutyttö-uusnatsi-feministi-inttiedessä -arvailuja, vaikka niihinkin sitten lopulta kyllästyy.
Jos nyt riittäisi tämä määrä haircuttia hetkeksi. Voisin vielä loppuun heittää meemin, itseltäni kierrätettynä (koska haluan päästä heilumaan kameran kanssa oikein urakalla). Eli nyt teillä, hyvät lukijani, on mahdollisus pyytää minulta kolmea valokuvaa - sellaisia, jotka voin ottaa helposti (kuvia kotoani, elämästäni jne.). Odottelen jonkin aikaa näitä kuvapyyntöjä, sitten laitan näytille ne kuvat, jotka onnistuin ottamaan. Kaikki pikku tirkistelijät, tässä on mahdollisuutenne nähdä muutakin kuin kirjaimia (kohtuuden rajoissa, toki).
Lukijoiden kommentteja
Päiväys: 29.3.2005 2:30:11
Olen: lioncat
Sähköpostini:
Nettipesäni: http://www.iki.fi/lion/
Onpas mielenkiintoista näin pulpahtaa blogilogian asiantuntijan sivustoille. En ollut tiennytkään että se on vaihtelevakarvainen vihreänkirjava eläinlaji.
Kun kerran tirkistelystä kyse on niin kiinnostaisi näkymä postiluukusta. Jos sellainen on. Tai kenties sama versio avoimin ovin. Ja sitten kokovartalokuva jonkin ajanvietteen parissa.
Itse muuten olen ajeluttanut tukkani pois viimeksi viime kesäkuussa ja alkaa olla jo tunne että olisi aika tehdä jotakin. Sattui eilen tukanharrastaja kohdalle ja mitattiin tuota kasvannaista kertyneen jo 12 cm.
- - -
Öh, blogilogian asiantuntija, minä? Oletkohan nyt erehtynyt henkilöstä...
Postiluukku löytyy, tosin en tiedä, kuinka hyvin sen läpi saa otettua kuvan. Täytyy kokeilla...
Niin ja se siilit.jpg -linkki on nyt korjattu, kuvan pitäisi pelittää.
Päiväys: 29.3.2005 11:28:30
Olen: iona
Sähköpostini:
Nettipesäni: http://velhottaret.net/u/iona/blog/
Valokuvaa: -tiskipöytäsi -näkymä sen huoneen, missä eniten vietät aikaasi, ikkunasta ulos -näkymä siitä mitä selkäsi takana on, kun istut koneella (siis käänny tuolissasi 180 astetta ja ota kuva)
Päiväys: 29.3.2005 13:16:32
Olen: ceire
Sähköpostini:
Nettipesäni:
valokuvatoivomuksia: kuva parvekkeen katosta, mielestäsi esteettisimmästä yksityiskohdasta asunnossasi sekä mieluisimmasta mukista.
Päiväys: 31.3.2005 17:48:31
Olen: lioncat
Sähköpostini:
Nettipesäni:
Pääsi ihan HAH ja HIH spontaanisti kun nyt näin kaljut kuvasi! :DD Ihanat!
Tuli oltua yli vuorokausi poissa tietokoneelta ja on aika freesi olo.
Silloin yöllä ihan selkeästi näytti siltä että ja edelleen tuntuu että blogistanian ja biologian yhdistelmästä syntyy blogilogiaa!
Päiväys: 29.3.2005 16:08:29
Olen: Jyri
Sähköpostini:
Nettipesäni: http://jyri.galehaven.com/weblog/
Mitä enemmän punapäitä, sen parempi maailma...
- - -
Mutta se ei ole enää hienoa, että tulos on viikkoa myöhemmin maantielle kuollut rumpukuivattu orava...
Päiväys: 29.3.2005 19:42:22
Olen: pau
Sähköpostini: igl@sci.fi
Nettipesäni: http://www.sci.fi/~paum/
Punaisen kanssa ei ole niin vaikea elää kuin usein uskotellaan - jos tukkaa ei totuta päivittäiseen pesuun, riittää muutaman kuukauden värjäysväli. Siullakin todennäköisesti vielä riittäisi yksi vaalennuspaketti ja yksi purnukka väriä, joten ihan mielettömän hintavasta operaatiosta ei kuitenkaan puhuta. Ainoana ongelmana taitaisi olla poisoppiminen päivittäisestä hiustenpesusta - jotain muutoksia ulkonäönmuutoksen rinnalle, eipä voi syödä ja säästää samaan aikaan ,)
Kuvia: mukavimmat vaatteesi, itsesi unipesässä ja keittiösi jännittävin asia (ruoka-aine, sisustuksellinen yksityiskohta, astia...)
- - -
Ja se päivittäinen hiustenpesu ja siitä poisoppiminen on pirun vaikeaa. Stressaan -> kuopsutan kuontaloa -> se rasvoittuu -> päänahka tuntuu likaiselta -> pakko pestä. Lisäksi tukka on kuitenkin vähintään kasteltava päivittäin, olethan nähnyt, miltä se aamuisin näyttää. Siihen ei toimi mikään muu kuin vesi.
